Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä urheilijoista, joka tunnettiin paitsi mäkihyppysaavutuksistaan myös värikkäästä yksityiselämästään. Hänen yllättävä kuolemansa helmikuussa 2019 järkytti koko kansaa. Aluksi kuolinsyyksi epäiltiin keuhkokuumetta, mutta myöhemmin paljastui, että todellinen syy oli pitkään jatkunut haimatulehdus, joka johti keuhkokuumeeseen.
Tässä artikkelissa tarkastelemme Matti Nykäsen elämää, hänen kuolemansa taustoja ja siihen johtaneita tekijöitä – unohtamatta hänen jättämäänsä merkittävää perintöä suomalaiselle urheilulle ja kulttuurille.
Matti Nykäsen elämä ja ura
Matti Ensio Nykänen syntyi 17. heinäkuuta 1963 Jyväskylässä. Jo nuoresta iästä lähtien hän osoitti poikkeuksellista lahjakkuutta mäkihypyssä. Uransa aikana Nykänen saavutti neljä olympiakultaa, yhden olympiahopean, yhdeksän maailmanmestaruusmitalia ja 46 maailmancupin osakilpailuvoittoa. Hän on edelleen ainoa mäkihyppääjä, joka on voittanut kaikki lajin suurimmat arvokilpailut.
Vuoden 1988 Calgaryn olympialaiset nostivat hänet kansainväliseen supertähteyteen. Hän voitti kaikki henkilökohtaiset mäkihyppykilpailut – normaalimäen, suurmäen ja joukkuekilpailun – tehden historiaa. Hänestä tuli kansallissankari, jonka nimi oli jokaisen suomalaisen huulilla.
Uransa huippuvuosien jälkeen Nykäsen elämä sai kuitenkin synkempiä sävyjä. Hänen yksityiselämänsä oli myrskyisä: useita avioliittoja, väkivaltatapauksia ja alkoholismin varjostama arki. Hän vietti aikaa vankilassa ja sai useita ehdollisia ja ehdottomia tuomioita. Samalla hän pyrki uudelleen nousuun muun muassa musiikkiuralla. Hänen kappaleensa ”Elämä on laiffii” jäi monien mieleen – iskulauseena, joka kuvasti hyvin hänen elämänfilosofiaansa.
Viimeiset päivät ja kuolema
Matti Nykänen kuoli 4. helmikuuta 2019 kotonaan Joutsenossa. Hän oli valittanut pahoinvointia, huimausta ja yleistä heikotusta. Vaimonsa Pia Nykänen löysi hänet kuolleena kylpyhuoneesta aikaisin aamulla. Vaikka hän oli viettänyt edellisen illan ystävien seurassa ja näyttänyt olevan hyvällä tuulella, hänen vointinsa oli ollut heikentynyt jo pidempään.
Alkuperäisissä tiedoissa kuolinsyyksi epäiltiin nopeasti edennyttä keuhkokuumetta. Myöhemmin Nykäsen sisaret paljastivat, että hän oli kärsinyt pitkään haimatulehduksesta, jota ei ollut halunnut julkisesti tuoda esiin. Tämä sairaus oli heikentänyt hänen vastustuskykyään merkittävästi ja mahdollistanut keuhkokuumeen etenemisen tappavaksi.
Haimatulehdus – vakava ja usein aliarvioitu sairaus
Haimatulehdus (pankreatiitti) on vakava sairaus, jossa haima tulehtuu. Akuutti haimatulehdus voi olla äkillinen ja kivulias, kun taas krooninen haimatulehdus kehittyy hitaasti ja voi vahingoittaa haiman toimintaa pysyvästi. Yleisimpiä aiheuttajia ovat runsas alkoholin käyttö, sappikivet ja eräät lääkkeet.
Matti Nykäsen kohdalla haimatulehdus oli krooninen ja todennäköisesti alkoholin aiheuttama. Krooninen haimatulehdus voi johtaa aliravitsemukseen, diabetekseen, krooniseen kipuun ja immuunijärjestelmän heikkenemiseen. Kun tällainen sairaus yhdistyy esimerkiksi virusinfektioon tai keuhkokuumeeseen, seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
Vaikka haimatulehdus on hoidettavissa, se vaatii elintapamuutoksia ja usein pitkäaikaista lääketieteellistä seurantaa. Nykäsen tapauksessa hänen sairautensa oli pitkään kestänyt ja hoitamaton – osin hänen oman halunsa vuoksi olla kertomatta siitä läheisille tai hakeutumatta hoitoon ajoissa.
Pia Nykäsen näkökulma ja julkinen surutyö
Pia Nykänen on kertonut julkisuudessa, että Matin kuolema tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Hän ei ollut tietoinen miehensä haimatulehduksesta ja tunsi myöhemmin suurta surua ja syyllisyyttä siitä, ettei ollut osannut aavistaa tilanteen vakavuutta. Hän on käsitellyt suruaan avoimesti ja kirjoittanut miehestään myös kirjan, jossa hän käy läpi heidän yhteistä elämäänsä – iloineen ja murheineen.
Pia on myös korostanut, että vaikka Matin elämässä oli paljon vaikeuksia, hän oli pohjimmiltaan lämmin ja lojaali ihminen. Matin kuolema sai myös monet suomalaiset pohtimaan omia asenteitaan julkisuuden henkilöitä kohtaan – kuinka paljon ymmärrystä ja empatiaa todella annamme ihmisille, jotka kamppailevat omien demoniensa kanssa.
Julkinen reaktio ja kansallinen suru
Matti Nykäsen kuolema pysäytti Suomen. Hän oli paitsi urheilun supertähti myös koko kansan ikoni. Häntä muistettiin monissa medioissa, urheilutapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Hänen saavutuksensa nostettiin esiin, mutta samalla käytiin keskustelua myös siitä, miten vaikeudet ja julkinen paine voivat vaikuttaa urheilijan elämään.
Hautajaiset pidettiin Jyväskylässä helmikuun lopulla, ja ne keräsivät suuren määrän ystäviä, sukulaisia, urheilijoita ja tavallisia suomalaisia. Jopa valtionjohto ilmaisi osanottonsa. Monien mielestä Matin elämä kuvasti suomalaisen sisun lisäksi myös sen kääntöpuolta – haavoittuvuutta ja inhimillisyyttä.
Mitä voimme oppia Matti Nykäsen kuolemasta?
Matti Nykäsen kuolinsyy herättää tärkeitä kysymyksiä terveydestä, mielenterveydestä ja elintavoista. Vaikka hän oli legenda urheilumaailmassa, hänen loppuelämänsä oli taistelua alkoholismin, sairauksien ja yksityiselämän ongelmien kanssa. Hänen kohtalonsa muistuttaa meitä siitä, että fyysinen terveys ei ole itsestäänselvyys, eikä sitä tule laiminlyödä.
Lisäksi hänen tarinansa korostaa, miten tärkeää on hakea ajoissa apua ja puhua avoimesti sairauksista. Olipa kyse fyysisestä sairaudesta kuten haimatulehduksesta tai henkisestä uupumuksesta, tukiverkosto ja hoito voivat tehdä eron elämän ja kuoleman välillä.
Yhteenveto
Matti Nykäsen kuolinsyy oli pitkään jatkunut haimatulehdus, joka johti keuhkokuumeeseen ja lopulta hänen ennenaikaiseen menehtymiseensä. Hänen elämänsä oli täynnä voittoja ja tappioita – sekä mäkihyppyrinteessä että sen ulkopuolella. Vaikka hänen yksityiselämänsä oli ajoittain skandaalien sävyttämä, hänen saavutuksensa urheilijana jäävät historiaan ainutlaatuisina.
Matti Nykänen on esimerkki siitä, kuinka lahjakkuus ja haavoittuvuus voivat kulkea käsi kädessä. Hänen muistonsa elää – sekä menestyksekkäänä urheilijana että ihmisenä, joka kamppaili, mutta myös kosketti koko kansaa. Hänen tarinansa on muistutus siitä, että jokaisen elämän arvokkuus ansaitsee tunnustuksen – myös vaikeuksien keskellä.